Kevään ensimmäinen venereissu lyötiin lukkoon jo talvella; ajateltiin tehdä työporukalla Äänekoskelta hyökkäys kohti Jyväskylän satamaa, välietapiksi asetettiin mainio Savutuvan apaja. Synkkiä pilviä reissun ylle aiheutti kevään viivästyminen, koska jäät eivät näyttäneet lopullisia lähdönmerkkejä, vaikka reissuun oli enää viikko aikaa. Lisämausteensa toivat veneen kunnostustyöt, jotka olivat todella pahasti kesken. Onneksi ratkaisu tähän oli ilmiselvä - kunhan luontoäiti hoitaa omat hommansa, me huolehdimme luonnollisesti omistamme. Siispä projektit odottamaan seuraavaa talvea, koska kyllähän vene pinnalla pysyy. Ensi talvelle jäi muutama pieni juttu:
- Saunan tekeminen - siinähän oli tosiaan vain eristys seinissä
- WC:n oven tekeminen loppuun
- Kaikki listat paikalleen
- Vinyylit etu- ja takahytin kattoon sekä ikkunoiden ympärillle
- Suihku
- Isomman lämminvesivaraajan asentaminen
- 12V kaikki sähköhommat
- Etuhytin kaapit
- Takakannen penkit
- Kaiuttimet ulos
Suhteellisen vähän siis hommaa, joten päätin siirtää ne suosiolla seuraavalle vuodelle, jotta kesän 2017 veneilyt eivät jää väliin. Kaupasta kunnolla ilolientä veneeseen, niin hommatkin näyttää paremmalta.
Lauantaiaamuna keli oli aivan uskomattoman huono, mutta koska reissu oli löyty lukkoon ja meillä oli vieraita Suomen ainoasta itsenäisestä kaupungista eli Porista, matkaa ei yksinkertaisesti voinut enää perua. Uskomatonta, mutta totta - Paatelan kanavan kohdalla aurinko alkoi paistaa taivaan täydeltä ja oli aivan tyyntä. Liekö yläkerran jessellä ollut osuutta asiaan...
